Etusivu›Oppaat›Palkkaläpinäkyvyys
Markkinadata · Elokuu 2026

Palkkatietojen läpinäkyvyys suomalaisissa työpaikkailmoituksissa

Vain noin joka neljäs suomalainen työpaikkailmoitus kertoo palkan. Kävimme läpi 17 381 aktiivista ilmoitusta ja selvitimme, kuka palkan kertoo ja kuka ei.

17 381 ilmoitusta·Viimeiset 90 päivää·Päivitetty elokuussa 2026
~1/4
suomalaisista ilmoituksista kertoo palkan
4 527
ilmoituksessa 17 381:stä on kerrottu palkka
62 %
ilmoitetuista palkoista on kuukausipalkkoja (tuntipalkkoja 34 %)

Lähde: jobcrawls.com · viimeiset 90 päivää · elokuu 2026 · oikeudellinen tilanne päivitetty heinäkuussa 2026

01

Palkkatiedon ilmoitusaste aloittain

Kysy keneltä tahansa työnhakijalta Suomessa, mikä rekrytoinnissa turhauttaa eniten, niin palkka nousee esiin nopeasti. Useimmat työpaikkailmoitukset eivät yksinkertaisesti kerro sitä. Hakija joutuu arvaamaan, neuvottelemaan sokkona tai istumaan tuntikausia haastatteluissa tehtävistä, joiden palkka osoittautuu lopulta alle oman alarajan.

Otsikkoluku "noin joka neljäs" kätkee alleen suuret erot alojen välillä. Kärjessä on koulutusala, jonka ilmoituksista 43 % kertoo palkan, yli kaksi kertaa niin usein kuin pohjalla oleva oikeusala (17 %). Palkan kertovat todennäköisimmin alat, joilla julkinen sektori on vahva tai työehtosopimukset vakiintuneet: niillä palkan avoimuus on jo tapa.

Palkkatiedon ilmoitusaste aloittain
Palkkatiedon sisältävien ilmoitusten osuus · Suomi · viimeiset 90 päivää
Koulutus
43%
Terveydenhuolto
41%
Siivous
30%
Markkinointi
26% (n=129)
Rakentaminen
23%
Rahoitus
21%
Teknologia
21%
Oikeusala
17% (n=69)

Teknologia ja rahoitus ovat nekin häntäpäässä: kummallakin alalla palkan kertoo vähän useampi kuin joka viides ilmoitus. Työnantajat luottavat mieluummin yksilölliseen neuvotteluun ja kilpailijavertailuun kuin kertovat luvun etukäteen. Hakija arvailee siis pidempään.

02

Ilmoitusaste kokemustason mukaan

Kokemustason mukaan kuva on yllättävä mutta johdonmukainen: junioritehtävissä palkka kerrotaan useammin kuin senioritehtävissä. Junioreilla ilmoitusaste on 33 %, senioreilla 23 %. Kymmenen prosenttiyksikön ero on pysynyt vakaana.

Palkkatiedon ilmoitusaste kokemustason mukaan
Junioritehtävät avoimempia kuin senioritehtävät · Suomi · viimeiset 90 päivää
Junior
33% (n=1 171)
Kokenut
30% (n=6 352)
Harjoittelija
30% (n=760)
Johtaja
27% (n=547)
Senior
23% (n=475)

Yksi selitys on julkisen sektorin osuus. Terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalialan ilmoitukset ovat enimmäkseen junioritason ja keskitason tehtäviä, ja julkinen työnantaja on tottunut julkaisemaan työehtosopimuksen mukaiset palkkaluokat. Yksityisen sektorin senioritehtävät taas täytetään usein suorahaulla tai suoralla yhteydenotolla, jolloin palkasta neuvotellaan yksilöllisesti eikä sitä juuri koskaan ilmoiteta julkisesti. Mitä kokeneempi tekijä, sitä varmemmin palkka on neuvottelukysymys, ei ilmoituksen rivi.

03

Ilmoitusaste työskentelytavan mukaan

Työskentelytavan mukaan
Palkkatiedon ilmoittavien osuus · viimeiset 90 päivää
Paikan päällä
26%
Hybridityö
25%
Etätyö
23%
Palkan ilmoitusmuoto
Ilmoitetuista palkoista · viimeiset 90 päivää
Kuukausipalkka
62%
Tuntipalkka
34%
Vuosipalkka
4%

Paikan päällä tehtävän työn ja hybridityön ilmoituksissa palkka kerrotaan nyt lähes yhtä usein (26 % ja 25 %), ja ero on kaventunut aiemmasta. Etätyöilmoitukset ovat edelleen vähiten avoimia (23 %). Se kannattaa panna merkille etenkin kansainvälisen työnhakijan: moni Suomeen suunnattu etätyöilmoitus tulee yritykseltä, joka toimii usean eri palkkatason markkinoilla ja saattaa jättää palkan tarkoituksella kertomatta säilyttääkseen neuvotteluvaran sijainnin mukaan.

Ilmoitusmuotojen jakauma (62 % kuukausipalkkaa, 34 % tuntipalkkaa) kertoo suomalaisten työmarkkinoiden rakenteesta. Asiantuntija- ja toimihenkilötehtävissä palkka on kuukausipalkka; tuntipalkka on tavallinen terveydenhuollossa, siivouksessa, rakentamisessa ja muussa vuorotyössä, jossa palkkaus perustuu työehtosopimukseen.

04

EU:n palkkaläpinäkyvyysdirektiivi: Suomi on myöhässä

Määräaika ylittyi
EU:n täytäntöönpanon määräaika 7.6.2026, johon Suomi ei ehtinyt
Loppuvuosi 2026 / alkuvuosi 2027
Lain odotettu voimaantulo Suomessa nyt

EU:n jäsenvaltioiden, Suomi mukaan lukien, piti saattaa palkkaläpinäkyvyysdirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä 7. kesäkuuta 2026 mennessä. Suomi ylitti määräajan, kuten useimmat muutkin jäsenvaltiot, ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Direktiivi velvoittaa työnantajan kertomaan palkkatiedot hakijalle ennen ensimmäistä haastattelua, joko itse ilmoituksessa tai pyynnöstä. Se myös kieltää työnantajaa kysymästä hakijan palkkahistoriaa.

Nykyinen noin 26 %:n ilmoitusaste on lähtötaso. Kun direktiivi on voimassa, palkkatiedon pitäisi löytyä selvästi useammasta ilmoituksesta, joko suoraan ilmoituksesta tai hakijan pyynnöstä ennen haastattelua.

Siihen asti kun laki oikeasti tulee voimaan, palkat pysyvät yhtä piilossa kuin ennenkin.EU:n palkkaläpinäkyvyysdirektiivi · voimaantulo Suomessa tavoitteena 1.1.2027

Suomen täytäntöönpanolaki on yhä eduskunnan käsittelyssä. Oppaamme Suomen palkkaläpinäkyvyyslaista kertoo, mitä laki vaatii ja milloin. Direktiivi on vähimmäistaso, ei katto. Osa suomalaisista työnantajista kertoo palkat jo nyt vapaaehtoisesti, etenkin suuret yritykset, joiden HR seuraa EU:n työlainsäädäntöä tarkasti. Suurin muutos on edessä aloilla, joilla ilmoitusaste on nyt alhaisin: oikeusalalla, rahoituksessa ja teknologiassa.

jobcrawls.com

Suodata suomalaisia työpaikkailmoituksia palkkahaarukan mukaan, niin näet vain tehtävät, joiden palkka on kerrottu. Palkkatieto löytyy noin 4 500 aktiivisesta ilmoituksesta, mikä riittää oman alan ja tason vertailuun ennen hakemista.

Selaa palkan kertovia ilmoituksia →

Mitä tämä tarkoittaa työnhaussa

1

Suuntaa haku aloille, jotka kertovat palkan

Terveydenhuolto, koulutus ja siivous kertovat palkan 30–43 prosentissa ilmoituksistaan, useammin kuin markkinoilla keskimäärin. Jos osaamisesi taipuu näille aloille, neuvottelet paljon paremmin tiedoin.

2

Sulkeutuneilla aloilla käytä kerrottuja palkkoja vertailukohtana

Oikeusalan, teknologian ja rahoitusalan työnantajista palkan kertoo vain 17–21 %, mutta ne, jotka kertovat, ilmoittavat kilpailukykyisen luvun. Käytä näitä lukuja ankkurina, kun neuvottelet työnantajan kanssa, joka ei palkkaa kerro: ne kilpailevat samoista hakijoista.

3

Etätyöpaikoissa palkka pitää selvittää itse

Etätyöilmoituksista vain 23 % kertoo palkan, vähiten kaikista työskentelytavoista. Varaa palkkakeskusteluun enemmän aikaa ja hanki markkinadata käteen ennen tarjousvaihetta.

4

Kun laki tulee voimaan, voit kysyä ennen haastattelua

Kun Suomi on pannut EU:n palkkaläpinäkyvyysdirektiivin täytäntöön, hakijalla on lakisääteinen oikeus saada palkkatiedot ennen ensimmäistä haastattelua. Sen on tarkoitus tapahtua 1.1.2027; siihen asti pelataan nykyisillä säännöillä.

Tietoja datasta. Sivun palkkaluvut ja ilmoitusasteet perustuvat 17 381 aktiiviseen suomalaiseen työpaikkailmoitukseen viimeiseltä 90 päivältä. jobcrawls.com on hakenut ne suoraan yritysten urasivuilta ja Työmarkkinatorilta. Ilmoitusaste on niiden ilmoitusten osuus, joissa on palkkajakso, jaettuna alan tai työskentelytavan kaikkien ilmoitusten määrällä. Alle 150 ilmoituksen alat on merkitty. Alkuperäisen analyysin kolme alaa (tutkimus, autoala, data-analytiikka) on poistettu, koska niille ei nykyisessä aineistossa saada luotettavaa otoskokoa. Kokonaisuuden 26 %:n ilmoitusaste kuvaa ilmoituksia, joihin työnantaja on itse laittanut palkkatiedon. Se ei kata työnantajia, jotka kertovat palkan pyynnöstä mutta eivät ilmoituksessa. Oikeudelliset tiedot kuvaavat Suomen täytäntöönpanolainsäädännön tilaa heinäkuussa 2026.

John Spina, author photo

Kirjoittajasta

John Spina

John Spina on JobCrawlsin ura- ja työmarkkinasisältöjen pääkirjoittaja Suomeen: alueelliset työmarkkinakatsaukset, palkkaopaset, läpinäkyvyysaiheet sekä konkreettiset ohjeet ansioluetteloon, LinkedIniin ja verkostoitumiseen. Tekstit nojaavat koottuun suomalaiseen työmarkkinadataan ja toimituksellisiin periaatteisiin, jotta kansainvälisille ja paikallisille lukijoille syntyy yhtenäistä, toimintaan soveltuvaa kontekstia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kysy tekoälyltä töistä suomeksi

Ilmainen liitäntä tuo oikeat suomalaiset työpaikat ja nettopalkkalaskurin Claudeen ja ChatGPT:hen. Mukana toimivat kysymysesimerkit.

Lue lisää →

Työnhakuvelvoite selitettynä

Mikä muuttui 1.1.2026, mikä lasketaan hakemukseksi, ja miten haet oikeita töitä ja seuraat hakemuksiasi.

Lue lisää →

Miksi työnhaku tuntuu sekavalta

Kolme eri sivustoa, kolme eri versiota samasta ilmoituksesta. Miksi työpaikkadata on sekaisin ja mitä JobCrawls tekee toisin.

Lue lisää →

CV-pohja: ansioluettelopohja

Kolme pohjaa suomalaiseen työnhakuun: oikea osiojärjestys, suomalainen päivämäärämuoto ja IT-taidot omana osionaan.

Lue lisää →

Ohjelmistoalan palkkaopas: Suomi, elokuu 2026

Kuukausipalkat tasoittain ohjelmisto-, backend-, DevOps- ja datatehtävissä, yleisimmät nimikkeet sekä lähi-, hybridi- ja etätyön osuudet. 902 ilmoitusta.

Lue lisää →

Palkkaläpinäkyvyyslaki Suomessa 2026

Suomi ei ehtinyt EU:n kesäkuun 2026 määräaikaan. Palkkahaitarin kertominen on nyt tavoitteena 1.1.2027 alkaen. Katso, mitä se tarkoittaa työnhakijalle.

Lue lisää →

Piilotyömarkkinat ja verkostoituminen (2026)

Mitkä paikat eivät päädy työnvälitysalustalle, miksi palkka jää usein kertomatta ja miten tavoitat ilmoittamattomat työt urasivuilta, järjestöiltä ja rekrytoijilta.

Lue lisää →

Helsingin työmarkkinat 2026: palkat, etätyö ja kysytyt taidot

Palkkatrendit, etä- ja hybridityö sekä kysytyimmät osaamisalueet pääkaupunkiseudulla.

Lue lisää →

Tampereen työmarkkinat 2026: palkat, joustot ja taidot

Palkkatrendit, joustavat työtavat ja kysytyimmät taidot Suomen toiseksi suurimmalla kaupunkiseudulla.

Lue lisää →

Suomen työmarkkinat: elokuu 2026

Rakentaminen ja ammattityöt on suurin ala Suomen yli 18 300 työpaikkailmoituksesta elokuussa 2026. Erittely aloittain, palkat kokemuksen mukaan ja etätyön osuus.

Lue lisää →

Etätyö Suomessa (2026)

Kuinka yleistä täysin etänä tehtävä työ on? Alat ja kokemustasot yli 16 700 suomalaisen ilmoituksen pohjalta: hybridityö, lähityö ja mitä odottaa.

Lue lisää →

LinkedIn työnhaussa Suomessa

Profiili, haku, Easy Apply ja verkostoituminen suomalaiseen tapaan, sekä työpaikat, joita pelkällä LinkedInillä ei löydä.

Lue lisää →

CV suomalaiselle työnantajalle

Pituus, ei kuvaa, kielitaito ja muutto: mitä rekrytoijat katsovat ensin. Taustalla tuoreiden ilmoitusten markkinadata.

Lue lisää →

Teknologia-alan palkkaopas: Suomi, maaliskuu 2026

Mediaanipalkat tasoittain: esihenkilö, seniori, keskitaso, juniori ja harjoittelija. Mukana prosenttipisteet ja otoskoot.

Lue lisää →

Missä Suomessa on korkeimmat palkat?

Vertaa palkkoja Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Turussa ja Oulussa, elinkustannukset ja ostovoima mukana.

Lue lisää →

Kiinnostavat suomalaiset teknologiayritykset (englanti työkielenä)

Suomalaiset tech-yritykset, joissa työkieli on englanti ja jotka rekrytoivat kansainvälisesti.

Lue lisää →

Parhaat työnhakusivustot Suomessa

Vertaa suurimpia työnhakusivustoja ja katso, mistä työpaikat Suomessa löytyvät parhaiten.

Lue lisää →

Miten löydät töitä Suomessa

Käytännön opas 2026: mistä suomalaiset työpaikat löytyvät, miten kattaa yritysten urasivut ja Työmarkkinatori ilman jokaista sivustoa erikseen, ja miten JobCrawls yhdistää haun ja hakemusten seurannan.

Lue lisää →

Työhakemusten seuranta

Seuraa hakemuksia ilman taulukkoa: mitä kirjata jokaista paikkaa varten, milloin otat yhteyttä Suomessa, miten vältät tuplahakemukset eri lähteistä ja miten JobCrawls sitoo tilan eläviin ilmoituksiin.

Lue lisää →