Vain noin joka neljäs suomalainen työpaikkailmoitus kertoo palkan. Analysoimme 16 732 aktiivista ilmoitusta selvittääksemme, ketkä ilmoittavat palkan ja ketkä eivät.
16 732 ilmoitusta·Viimeiset 90 päivää·Päivitetty heinäkuussa 2026
~1 neljästä
suomalaisista ilmoituksista sisältää palkkatiedon
4 440
ilmoitusta, joissa palkka ilmoitettu (16 732:sta)
66 %
ilmoitetuista palkoista on kuukausipalkkoja (vs. 32 % tuntipalkkoja)
Lähde: jobcrawls.com · viimeiset 90 päivää · maaliskuu 2026 · oikeudellinen tilanne päivitetty heinäkuussa 2026
01
Palkkatiedon ilmoitusaste aloittain
Kysy keneltä tahansa työnhakijalta Suomessa, mikä turhauttaa heitä eniten rekrytointiprosessissa, ja palkkaläpinäkyvyys nousee nopeasti esille. Useimmat työpaikkailmoitukset eivät yksinkertaisesti kerro palkkaa, jättäen ehdokkaat arvailemaan, neuvottelemaan sokkona tai käyttämään tunteja haastatteluihin rooleissa, jotka osoittautuvat alle heidän pohjarajansa.
Noin 1 neljästä -otsikkoluku piilottaa valtavan vaihtelun alojen välillä. Tutkimusala johtaa 62 %:lla ilmoituksista, joissa on palkka, noin yhdeksän kertaa enemmän kuin autoala pohjalla. Alat, jotka todennäköisimmin näyttävät numeronsa, ovat niitä, joilla on vahva julkisen sektorin läsnäolo tai vakiintuneet työehtosopimukset, missä palkkaläpinäkyvyys on jo kulttuurinen normi.
Korkeimmat palkkatiedon ilmoitusasteet aloittain
Palkkatiedon sisältävien ilmoitusten osuus · Suomi · viimeiset 90 päivää
Tutkimus
62% (n=68)
Siivous
43%
Koulutus
41%
Terveydenhuolto
40%
Oikeusala
39% (n=49)
Logistiikka
29%
Henkilöstöhallinto
28%
Alhaisimmat palkkatiedon ilmoitusasteet aloittain
Palkkatiedon sisältävien ilmoitusten osuus · Suomi · viimeiset 90 päivää
Autoala
7%
Markkinointi
16%
Rakentaminen
17%
Teknologia
19%
Data
19% (n=48)
Rahoitus
21%
📊
Data-alan poikkeavuus
Data-roolit (data-analyytikot, insinöörit ja -tieteilijät) ovat Suomen etätyömyönteisin ala, noin 87 %:lla ilmoituksista etä- tai hybridityö. Silti vain 19 % Data-alan ilmoituksista ilmoittaa palkan, mikä on yksi markkinoiden alhaisimmista tasoista. Näihin rooleihin tähtäävät ehdokkaat kohtaavat kaksinkertaisen tietoaukon: he tietävät voivansa työskennellä mistä tahansa, mutta eivät sitä, mitä heille maksetaan siitä.
Teknologia kertoo samankaltaisen tarinan. Se on Suomen suurin rekrytointiala yli 3 200 ilmoituksella viimeisten 90 päivän aikana, mutta vain 1 viidestä ilmoittaa palkan. Alan luottaminen yksilölliseen neuvotteluun ja kilpailukykyiseen vertailuun globaaleja osaamispooleja vastaan saa suomalaiset teknologiatyönantajat pidättäytymään numeroon sitoutumisesta julkisessa listauksessa.
02
Ilmoitusaste kokemustason mukaan
Kokemustasomalli on epäintuitiivinen ja johdonmukainen: junioriroolit sisältävät todennäköisemmin palkkatietoa kuin senioriroolit. Juniorien ilmoitusaste on 33 %, kun taas seniorit ovat 23 %:ssa, kymmenen prosenttiyksikön ero, joka on pysynyt vakaana.
Palkkatiedon ilmoitusaste kokemustason mukaan
Junioriroolit läpinäkyvämpiä kuin senioriroolit · Suomi · viimeiset 90 päivää
Junior
33% (n=1,171)
Kokenut
30% (n=6,352)
Harjoittelija
30% (n=760)
Johtaja
27% (n=547)
Senior
23% (n=475)
Yksi selitys on julkisen sektorin koostumus. Terveydenhuolto-, koulutus- ja sosiaalihuoltoalan roolit täyttävät pääasiassa junior- ja keskitasoisia tehtäviä, ja julkiset työnantajat ovat tottuneempia julkaisemaan työehtosopimusten mukaiset palkkaluokat. Yksityisen sektorin senioritehtävät taas hoidetaan usein executive search -haun tai suoran yhteydenoton kautta, jossa palkkaa neuvotellaan yksilöllisesti eikä sitä lähes koskaan mainosteta. Mitä korkeampi kokemusaste, sitä enemmän palkkakeskustelu muuttuu neuvotteluksi listausmerkinnän sijaan.
03
Ilmoitusaste työskentelytavan mukaan
Työskentelytavan mukaan
Palkkatiedon ilmoittavien osuus · viimeiset 90 päivää
Hybridityö
35%
Paikan päällä
26%
Etätyö
23%
Palkan ilmoitusmuoto
Ilmoitetuista palkoista · viimeiset 90 päivää
Kuukausipalkka
66%
Tuntipalkka
32%
Vuosipalkka
2%
Hybridityöilmoitukset ovat läpinäkyvimpiä 35 %:lla: hybridiroolien ala- ja kokemustasoprofiili kallistuu tietotyöhön ja keski-senioriteettiin, missä joustavasta osaamisesta kilpailevilla työnantajilla on enemmän kannustinta näyttää numeronsa. Etätyöilmoitukset ovat vähiten läpinäkyviä 23 %:lla, mikä on syytä mainita kansainvälisille työnhakijoille: monet Suomeen kohdistuvat etätyöilmoitukset tulevat yrityksiltä, jotka toimivat useilla palkkatasomarkkinoilla, ja ne saattavat tarkoituksellisesti välttää palkan julkaisemista säilyttääkseen neuvottelujoustavuuden maantieteellisesti.
Palkan ilmoitusmuotojakauma (66 % kuukausipalkkaa, 32 % tuntipalkkaa) heijastaa suomalaisten työmarkkinoiden rakennetta. Kuukausipalkat hallitsevat ammatillisia ja toimihenkilörooleja; tuntipalkka on standardi terveydenhuollossa, siivouksessa, rakentamisessa ja muussa vuoropohjaisessa työssä, jossa palkkaus perustuu työehtosopimuksiin.
04
EU:n palkkaläpinäkyvyysdirektiivi: Suomessa myöhässä
Määräaika ylittyi
7.6.2026, EU:n täytäntöönpanon määräaika, jota Suomi ei saavuttanut
Loppuvuosi 2026 / alkuvuosi 2027
Milloin lain odotetaan nyt tulevan voimaan Suomessa
EU:n jäsenvaltioiden, myös Suomen, oli saatettava palkkaläpinäkyvyysdirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä 7. kesäkuuta 2026 mennessä. Suomi ylitti tämän määräajan, kuten useimmat muutkin jäsenvaltiot, ja lain odotetaan tulevan voimaan aikaisintaan loppuvuodesta 2026, mahdollisesti alkuvuodesta 2027. Direktiivi velvoittaa työnantajia antamaan palkkatietoja työnhakijoille ennen ensimmäistä haastattelua joko itse ilmoituksessa tai pyynnöstä. Se myös kieltää työnantajia kysymästä ehdokkailta heidän palkkahistoriastaan.
Nykyinen noin 27 %:n palkkatiedon ilmoitusaste on lähtötilanteen arvo. Kun direktiivi tulee voimaan, odotuksena on, että huomattavasti suurempi osuus ilmoituksista sisältää palkkatietoja, joko ennakoivasti ilmoituksessa tai kun ehdokas pyytää niitä ennen haastattelua.
Kunnes laki todella tulee voimaan, markkina pysyy yhtä läpinäkymättömänä kuin ennen.EU:n palkkaläpinäkyvyysdirektiivi · voimaantulo Suomessa odotettavissa loppuvuodesta 2026 tai alkuvuodesta 2027
Suomen täytäntöönpanolainsäädäntö etenee edelleen eduskunnassa, ja kattava oppaamme Suomen palkkaläpinäkyvyyslaista kertoo, mitä se vaatii ja milloin. Direktiivi asettaa lattian eikä katon. Jotkut suomalaiset työnantajat ovat jo alkaneet ilmoittaa palkkoja vapaaehtoisesti ennakoiden vaatimusta, erityisesti suuret yritykset, joiden henkilöstöhallinnot seuraavat aktiivisesti EU:n työlain kehitystä. Alat, joilla on alhaisimmat nykyiset ilmoitusasteet (autoala, markkinointi, rakentaminen ja teknologia) kohtaavat merkittävimmän muutoksen.
jobcrawls.com
Suodata suomalaisia työpaikkailmoituksia palkkaluokan mukaan, jolloin näet vain roolit, joiden palkka on ilmoitettu. Noin 4 400 aktiivista ilmoitusta sisältää palkkatietoja, mikä riittää oman alasi ja tasosi vertailuun ennen hakemista.
Kohdista hakusi aloihin, jotka näyttävät korttinsa
Terveydenhuolto, koulutus, tutkimus ja siivous julkaisevat palkkaluokkia 40–62 %:ssa ilmoituksistaan, selvästi markkinakeskiarvon yläpuolella. Jos sinulla on siirrettäviä taitoja näille aloille, olet paljon vahvemmassa tietoasemassa neuvottelussa.
2
Läpinäkymättömillä aloilla käytä listattuja palkkoja pohjana
Noin 19–21 % teknologia-, rahoitus- ja rakennusalan työnantajista, jotka julkaisevat, tekevät sen kilpailukykyisesti. Käytä näitä lukuja ankkuroimaan pyyntöjäsi neuvotteluissa työnantajien kanssa, jotka eivät julkaise: he kilpailevat samoista ehdokkaista.
3
Etätyöilmoitukset vaativat lisää palkkatutkimusta
23 %:n ilmoitusasteella (alhaisin kaikista työskentelyjärjestelyistä) etätyöroolit jättävät eniten tietoa pöydälle. Varaa lisää aikaa palkkakeskustelulle ja tule valmistautuneena markkinadatalla ennen kuin pääset tarjousvaiheeseen.
4
Kun laki tulee voimaan, voit kysyä ennen haastattelua
Kun Suomi saattaa EU:n palkkaläpinäkyvyysdirektiivin täytäntöön, ehdokkailla on lakisääteinen oikeus palkkatietoihin ennen ensimmäistä haastattelua. Suomen odotetaan tekevän tämän loppuvuodesta 2026 tai alkuvuodesta 2027, joten varaudu nykyisiin sääntöihin siihen asti.
Tietoja datasta. Palkkaluvut ja ilmoitusasteet tällä sivulla perustuvat 16 732 aktiiviseen suomalaiseen työpaikkailmoitukseen viimeiseltä 90 päivältä, jotka jobcrawls.com on hakenut suoraan yritysten urasivuilta ja Työmarkkinatorilta. Ilmoitusaste lasketaan ilmoituksina, joissa palkkajakso on läsnä, jaettuna alan, kokemustason tai työskentelyjärjestelyryhmän kokonaismäärällä. Alle 50 ilmoituksen alat merkitään. Kokonaisuudessaan 26,5 %:n ilmoitusaste heijastaa ilmoituksia, joissa työnantajat valitsivat palkkatietojen sisällyttämisen. Se ei kata työnantajia, jotka ilmoittavat palkan pyynnöstä mutta eivät itse ilmoituksessa. Oikeudelliset tiedot kuvaavat Suomen täytäntöönpanolainsäädännön tilaa heinäkuussa 2026.
John Spina on JobCrawlsin ura- ja työmarkkinasisältöjen pääkirjoittaja Suomeen: alueelliset työmarkkinakatsaukset, palkkaopaset, läpinäkyvyysaiheet sekä konkreettiset ohjeet ansioluetteloon, LinkedIniin ja verkostoitumiseen. Tekstit nojaavat koottuun suomalaiseen työmarkkinadataan ja toimituksellisiin periaatteisiin, jotta kansainvälisille ja paikallisille lukijoille syntyy yhtenäistä, toimintaan soveltuvaa kontekstia.
Käytämme välttämättömiä evästeitä JobCrawlsin toiminnassa. Jos hyväksyt, käytämme myös analytiikkaa huomataksemme haut, jotka eivät tuota tuloksia, ja sivut, joissa käyttäjät jumittuvat — emme koskaan mainontaan. Voit muuttaa tätä milloin tahansa alatunnisteen Evästeasetukset-painikkeesta.
